Miellyttävä VisuaalisuusIhmiset kokevat visuaalisen viestinnän eri tavoin. Saman kulttuurin sisällä värit ja muodot koetaan melko samalla tavalla, mutta eri kulttuurien välillä on jo suuria eroavaisuuksia värien ja muotojen kokemisessa joko turvallisiksi, neutraaleiksi tai hyökkääviksi. Virtuaalisessa nyky-yhteiskunnassamme värien ja symbolien käyttöä on pohdittava tarkasti, usein kansainvälisten kohderyhmien mieltymysten mukaan. Kulttuurin lisäksi visuaalisuus on yhteydessä matematiikkaan. Tutkittaessa "silmää miellyttäviä" kuuluisia teoksia tai antiikin rakennuksia, niitä yhdistää salaperäinen mittakaava. Niistä löytyy yksi miellyttävyyden kulmakivi: Kultainen Leikkaus, jonka avulla tila jaetaan harmonisiin osiin. Kultainen Leikkaus yksinkertaisesti havainnol-listettuna: http://britton.disted.camosun.bc.ca/goldslide/goldanim1.gif Kun suunniteltavassa tilassa hyödynnetään myös vastakohtaisuuksia, on mah-dollista päästä upeisiin, katsojaa miellyttäviin - tai provosoiviin - elämyksiin. Visuaalisen elämyksen kruunaavat hyvin valitut "When I choose a colour it is not because of any scientific theory. It comes from observation and feeling, from the innermost nature of the experience in question." -Henri Matisse- Monisäikeinen AikaIt's about time... time is money... time flies... having the time of your life... time is a great healer... times change... time will tell... Vaikka ajan määritteleminen on ollut jo vuosisatoja fyysikkojen ja tutkijoiden suurimpia haasteita elämän alkuperän selvittämisen ohella, meillä on silti vain teorioita. Ajan ja avaruuden tutkimus on kallista eikä uusimpia teorioita voi nykymenetelmin edes todentaa, joten pysyttelemme toistaiseksi teoriatasolla. Ajan käsitteen hahmottamisessa on huomioitava erilaiset avaruuden lainalaisuu-det, sekä hiukkasten, kvarkkien ja atomien ominaisuudet, mitkä kaikki liittyvät toisiinsa. Viimeisten vuosikymmenten aikana yleisesti hyväksytyksi käsitykseksi on muodostunut, että kappaleiden massa aiheuttaa ajan, aika-avaruuden kaareutumisen (Yleinen suhteelli-suusteoria, A.Einstein). Yleinen suh-teellisuusteoria selittää myös valon-säteiden taipumisen massiivisten kappaleiden ympärillä. Jos haluaa perehtyä uusimpiin käsityksiin ajan kaareutumisesta ja tähän liittyvistä teorioista, kuten aikamatkustamisesta, kannattaa lukea tämä suhteellisen kansantajuisesti kirjoitettu teos: Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa, Stephen Hawking. Kun ajatellaan koko maailmankaikkeuden iän mittakaavaa, maa-planeetalla elävien ihmisten tallentama kulttuurihistoria tuntuu vain sekunnin sadasosan ikäiseltä. Ihmiskunnan ajanlasku ja tunnettu kalenterijärjestelmämme ovat kuitenkin tarkkuudessaan pitkällisen tutkimuksen tulosta ja omasta mielestämme huima saavutus sinänsä. Aikojen saatossa jokainen vanha maailmankulttuuri on hiljalleen kehitellyt omaa kalenteriaan perustuen kuun- ja auringonkiertoon sekä tähtien sijaintiin. Gregoriaaninen kalenterijärjestelmä otettiin vähitellen käyttöön valtioiden kompromissina, mutta muutamat uskontokunnat eivät ole sitä vieläkään hyväksyneet. Täällä voit ihmetellä syntymähetkeesi liittyvää historiatietoutta: www.paulsadowski.com/birthday.asp Mystinen TulevaisuusMieltä avartavista ja hyvin rakennetuista scifi-teoksista (no fantasy, no war) suosittelen Peter Hamiltonin avaruusoopperaa Pandora's Star. Pandora's Star on scifi-eepoksen ensimmäinen osa ja toisen osan nimeksi on annettu Judas Unchained. Kirjoissa eletään planeettojen ja tähtijärjestelmien muodostamassa Commonwealth-yhteiskunnassa 2300-luvulla ja teoksista selviää miten ihmiskunnan oli mahdollista laajentaa reviiriään näinkin laajaksi avaruusyhtei-söksi. Mielenkiintoisinta on, että tässä maailmassa ihmismieli ja perusarvot ovat säilyneet samanlaisena vaikka ympäröivät teknologiat ovat kehittyneet ja Teokset eivät ole pintaliitoa. Tapahtumaympäristöjen ja hah-mojen kuvaus on rikasta, mikä auttaa luomaan scifi-elämyksen mahdollisimman "todellisena" lukijalle. Todentuntuisen kuvan maalaaminen meille täysin erilaisesta maailmasta, uudenlaisista käsitteistä ja tuntemattomien asioiden kohtaamisesta on mahtanut vaatia melkoisia ponnistuksia kirjoittajalta, mutta kokonaisuus on hieno ja auko-ton. Vaikka molempien kirjojen ensimmäisten 300 sivun tapahtumat vaikuttavat aluksi toisistaan riippumattomilta (näinhän tapahtumat etenevät todellisessa elämässäkin) tai etenevän hitaasti, sinnittely palkitaan tarinan edistyes-sä. Lukunautintoa lisää teoksen uudenlainen scifi-termistö. Hamiltonin kirjoja on saatavilla ilmeisesti vain englanniksi. Kriitikot ovat antaneet Hamiltonille Englannin parhaan scifi-kirjailijan tittelin. Lyhyt kuvaus: http://peterfhamilton.wikia.com/wiki/Synopsis_%28CS%29 Arvostelu: http://www.scifidimensions.com/Oct06/commonwealthsaga.htm Musiikaalinen LuontoLuonto tuottaa omaa musiikkiaan eli ääniä jotka tarkkaavainen kulkija havaitsee. Luonnon "musiikinlajeihin" kuuluvat mm. veden lorina, lintujen Luonnossa avautuu äänimaailma, joka koostuu jännittä-vistä yhteensattumista ja ainutkertaisista tapahtumista. Äänimaailma on joka hetki erilainen ja vaihtuva. Juuri kuultu ääni ei ehkä enää koskaan toistu. On myös hieno elämys huomata, kuinka aamuvarhaisen, keskipäivän, iltapäivän sekä illansuun luontoäänet poikkeavat huomattavasti toisis-taan. Keskipäivällä on hiljaisinta, se on luonnon "siesta". On tärkeää osata erottaa todelliset luontoon kuuluvat äänet ihmisen tuottamasta taustamelusta. Esimerkiksi mökkiasukkien tuottamat äänet kuten moottoriveneen jurina ja halkojen hakkuu eivät kuulu luontoon vaikka ne usein yhdistetäänkin suomalaiseen "mökki-idylliin". Ihminen ei oikeastaan kuulu enää luontoon, emmehän enää selviä luonnossa ilman keinotekoisia mukavuksia ja apuvälineitä. "Luonnon musiikin" ja hiljaisten hetkien kokeminen alkaa olla haastavaa Suo-messa. Keskellä korpimaisemaakin voi kuulla valtatien häiritsevän huminan. Pohjoisemmaksi mentäessä ihmisen tuottamat äänet vihdoin häipyvät ja luonnon äänettömyys alkaa ympäröidä aisteja. Todellista hiljaista erämaata löytyy vielä Suomen Kainuusta ja Lapista. Useissa muissa maissa luonnon ääniä ei voi enää lainkaan kokea ilman taustamelua. Perehtykäämme aina tilaisuuden tullen luonnon tarjoamiin konsertteihin ja naut-tikaamme sen ainutkertaisista sinfonioista! Seuraavia teema-aiheita: SYMBOLIIKKA ja KIRJOITUKSEN SYNTYPERÄ. |